Talk:Finland's Declaration of Independence
From Wikipedia, the free encyclopedia
 |
This article is within the scope of WikiProject Finland, a WikiProject related to the nation of Finland. If you would like to participate, you can edit the article attached to this page, or visit the project page, where you can join the project and/or contribute to the discussion. | |
| Start | This article has been rated as Start-Class on the Project's quality scale. (comments) |
|
Finnish language:
Suomen Kansalle.
Suomen Eduskunnan istunnossa tänä päivänä on Suomen Senaatti puheenjohtajansa kautta antanut Eduskunnan käsiteltäväksi m.m. ehdotuksen uudeksi hallitusmuodoksi Suomelle. Antaessaan tämän esityksen Eduskunnalle on Senaatin puheenjohtaja Senaatin puolesta lausunut:
Suomen Eduskunta on 15 päivänä viime marraskuuta, nojaten maan Hallitusmuodon 38 §:ään, julistautunut korkeimman valtiovallan haltijaksi sekä sittemmin asettanut maalle hallituksen, joka tärkeimmäksi tehtäväkseen on ottanut Suomen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamisen ja turvaamisen. Tämän kautta on Suomen kansa ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä, ja nykyiset olot sekä oikeuttavat että velvoittavat sen siihen. Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtäväänsä muuten kuin täysin vapaana. Vuosisatainen vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana.
Tämän päämäärän saavuttamiseksi tarvitaan lähinnä eräitä toimenpiteitä Eduskunnan puolelta. Suomen voimassaoleva Hallitusmuoto, joka on nykyisiin oloihin soveltumaton, vaatii täydellistä uusimista, ja siitä syystä hallitus nyt on Eduskunnan käsiteltäväksi antanut ehdotuksen Suomen hallitusmuodoksi, ehdotuksen, joka on rakennettu sille perusteelle, että Suomi on oleva riippumaton tasavalta. Katsoen siihen, että uuden hallitusmuodon pääperusteet on saatava viipymättä voimaan, on Hallitus samalla antanut esityksen perustuslain säännöksiksi tästä asiasta sekä eräitä muitakin lakiehdotuksia, jotka tarkoittavat tyydyttää kipeimmät uudistustarpeet ennen uuden hallitusmuodon aikaansaamista.
Sama päämäärä vaatii myös toimenpiteitä Hallituksen puolelta. Hallitus on kääntyvä toisten valtojen puoleen saadakseen maamme valtiollisen itsenäisyyden kansainvälisesti tunnustetuksi. Tämä on erityisesti nykyhetkellä sitä välttämättömämpää, kun maan täydellisestä eristäytymisestä aiheutunut vakava asema, nälänhätä ja työttömyys pakottavat Hallitusta asettumaan suoranaisiin väleihin ulkovaltojen kanssa, joiden kiireellinen apu elintarpeiden ja teollisuutta varten välttämättömien tavarain maahantuomiseksi on meidän ainoa pelastuksemme uhkaavasta nälänhädästä ja teollisuuden pysähtymisestä.
Venäjän kansa on, kukistettuansa tsaarinvallan, useampia kertoja ilmoittanut aikovansa suoda Suomen kansalle sen vuosisataiseen sivistyskehitykseen perustuvan oikeuden omien kohtaloittensa määräämiseen. Ja laajalti yli sodan kaikkien kauhujen on kaikunut ääni, että yhtenä nykyisen maailmansodan tärkeimmistä päämääristä on oleva, ettei yhtäkään kansaa ole vastoin tahtoansa pakotettava olemaan toisesta riippuvaisena. Suomen kansa uskoo, että vapaa Venäjän kansa ja sen perustava kansalliskokous eivät tahdo estää Suomen pyrkimystä astua vapaiden ja riippumattomien kansojen joukkoon. Ja Suomen kansa rohkenee samalla toivoa maailman muiden kansojen tunnustavan, että Suomen kansa riippumattomana ja vapaana paraiten voi työskennellä sen tehtävän toteuttamiseksi, jonka suorittamiselle se toivoo ansaitsevansa itsenäisen sijan maailman sivistyskansojen joukossa.
Samalla kuin Hallitus on tahtonut saattaa nämä sanat kaikkien Suomen kansalaisten tietoon, kääntyy Hallitus kansalaisten, sekä yksityisten että viranomaisten puoleen, hartaasti kehoittaen kutakin kohdastansa, järkähtämättömästi noudattamalla järjestystä ja täyttämällä isänmaallisen velvollisuutensa, ponnistamaan kaikki voimansa kansakunnan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi tänä ajankohtana, jota tärkeämpää ja ratkaisevampaa ei tähän asti ole Suomen kansan elämässä ollut. Helsingissä, 4 päivänä joulukuuta 1917. Suomen Senaatti
P. E. SVINHUFVUD. E. N. SETÄLÄ. KYÖSTI KALLIO. JALMAR CASTRÉN. ONNI TALAS. ARTHUR CASTRÉN. HEIKKI RENVALL. JUHANI ARAJÄRVI. ALEXANDER FREY. E. Y. PEHKONEN. O. W. LOUHIVUORI.
/A.E. Rautavaara
Swedish language:
Till Finlands Folk.
Vid Finlands Lantdags sammanträde denna dag har Finlands Senat genom sin ordförande till Lantdagen överlämnat bl. a. förslag till ny regeringsform för Finland. Senatens ordförande har därvid å Senatens vägnar uttalat:
Finlands Lantdag har den 15 sistlidne november i stöd av § 38 i Regeringsformen förklarat sig innehava högsta makten ävensom sedermera för landet tillsatt en regering, vilken till sin främsta uppgift gjort förverkligandet och tryggandet av Finlands statliga självständighet. Härigenom har Finlands folk tagit sitt öde i egna händer, och de närvarande förhållandena både berättiga och förplikta detsamma därtill. Finlands folk är djupt medvetet om, att det kan fylla sin nationella och allmänmänskliga uppgift endast som ett fullkomligt fritt folk. Vår sekelgamla frihetslängtan bör nu uppfyllas: Finlands folk hör träda i ledet bland världens övriga folk som en oavhängig nation.
Uppnåendet av detta mål påkallar närmast vissa åtgärder från Lantdagens sida. Finlands gällande regeringsform, som icke är omedelbart tillämplig på närvarande förhållanden, kräver en fullständig omarbetning, och har Regeringen för den skull nu till Lantdagens handläggning överlämnat ett förslag till regeringsform för Finland, byggt på grundsatsen att Finland skall vara en oberoende republik. Med fäst avseende därå, att huvudgrunderna i den nya regeringsformen höra oförtövat fastställas, har Regeringen samtidigt avgivit proposition till grundlagsstadganden i sådant syfte ävensom några andra lagförslag, åsyftande att tillgodose de mest trängande reformbehof, intill dess den nya regeringsformen kunnat fås till stånd.
Men jämväl från Regeringens sida påkallar det angivna målet åtgärder. Regeringen skall göra en hänvändning till övriga makter för att få vårt lands statliga självständighet mellanfolkligt erkänd. Detta är särskilt i närvarande stund så mycket mer oundvikligt, som det allvarliga, av Finlands fullkomliga isolering tillskapade läget, hungersnöden och arbetsbristen i landet tvingar Regeringen att träda i omedelbar förbindelse med utländska makter, för att av dem erhålla livsmedel och för industrins behov erforderliga varor samt sålunda rädda landet undan en hotande hungersnöd och ett avstannande av det industriella arbetet.
Det ryska folket har, efter att hava störtat tsarväldet, flerfaldiga gånger förklarat sig ärna medgiva det finska folket rätt att själv styra sina öden, en rätt, som grundar sig på detta folks under århundraden fortsatta kulturutveckling; och över krigets alla fasor har höjts en kraftig röst, vilken som ett av det pågående väldskrigets viktigaste mål hävdat, att icke ett enda folk skall vara tvunget att mot sin vilja stå i beroende av ett annat. Det finska folket vågar tro, att det fria ryska folket och dess konstituerande nationalförsamling icke skall vilja lägga hinder i vägen för Finlands strävan att intaga en plats bland de fria och oavhängiga nationernas antal. Och Finlands folk djärves jämväl med tillförsikt emotse övriga nationers erkännande av att detta folk bäst såsom oberoende och fritt skall förmå arbeta på förverkligandet av de uppgifter, vilkas fullföljande skall göra detsamma förtjänt av en självständig plats bland kulturfolken.
Jämte det Regeringen har velat bringa detta uttalande alla Finlands medborgare till kännedom, vänder sig Regeringen såväl till enskilde medborgare som myndigheter med en allvarlig uppmaning, att var i sin stad med orubbligt iakttagande av laglig ordning och med uppfyllande av sin fosterländska plikt ville efter måttet av sina krafter bidraga till ernåendet av det, som utgör vårt folks gemensamma slutmål i denna tid, vilken är betydelsefullare och mer avgörande än allt vad Finlands folk härintills genomlevat. Helsingfors, den 4 december 1917.
Finlands Senat:
P. E. SVINHUFVUD. E. N. SETÄLÄ. KYÖSTI KALLIO. JALMAR CASTRÉN. ONNI TALAS. ARTHUR CASTRÉN. HEIKKI RENVALL. JUHANI ARAJÄRVI. ALEXANDER FREY. E. Y. PEHKONEN. O. W. LOUHIVUORI.
/A.E. Rautavaara
